Nyt on kayty Marokossa ja tuli vietettya jopa kolmisen viikkoa. Ajantaju on mennyt, etta tarkkoja aikoja en osaa sanoa. Millasta siella sitten oli? Hyvin hyvin erilaista kuin Euroopassa.

Erilaista oli:

Talot: osa uusia, osa hyvin huonokuntoisia, lahes kaikki arabityylisia, paitsi Tanger naytti olevan taynna ankeita kerrostaloja. Chefchauenissa on maalattu lahes kaikki sinisella ja valkoisella (ehka ne on suomifaneja :D) Mutta arvatkaapa mita, koska ne kayttaa luonnonvareja, niin talot pitaa maalata 3 kertaa vuodessa, jotta ne pysyis kirkkaan sinisena! Siina vasta urakkaa! Saharassa pikkukylassa talot oli matalia ja oli tehty savi-olkisekotuksesta, joten ne maastoutu hiekka-aavikkoon erittain hyvin. Taloissa on usein myos taidokkaita koristeita.

Sairaala: Siella saa ruoan kolme kertaa paivassa, mutta pitaa olla oma lautanen ja aterimet. Vesi pitaa tuoda itse. Lakana ja tyyny on, mutta peitto ja pussilakana pitaa tuoda itse. Mahan en noita etukateen tiennyt, enka kannykkaakaan ottanut mukaan, joten mulla ei ollut peittoa eika vetta (lukuunottamatta tiputusletkua). Ihmiset oli kuitenki tosi mukavia ja lainas mulle peiton, lautasen ja lusikan ja  antoi vetta.

Vessat: Useimmiten reika lattiassa, eika yleensa vessapaperia. Seinassa on kraana(ei kasisuihku) ja sen alla pikkuampari, jolla sitten hoidellaan pyyhinta ja vessan huuhtelu. Arvatkaapa millasta oli kykkia sairaalan vessassa tippaletkun kanssa keskella yota, kun ei valotkaan toimineet!

Vaatteet: Kuten aina, muotia on se mika on mahdollisimman epamukavaa ja epaluontevaa. Marokossa se tarkoittaa yli 30 asteen helteessa lahes kokovartalon peittavia vaatteita. Hassuimpia vaatteita olivat: valkoinen kummituskaapu naisella, niin etta vaan silmat nakyy, lammin syksytakki ja pikkukukalliset yopuvun housut naisella,  muslimihuivi ja sen paalla lippalakki, muodikkaimmilla viela aurinkolasit. Tavallinen naisen vaate oli pitkahihanen nilkkoihin ulottuva koristeellinen kaapu, jonka alle viela laitetaan yopuvun housut, trikoot tms. ja pitkahihanen paita, paassa tietenkin huivi. Hyvin harvalla naki kuitenkaan huivia, joka ois peittanyt kasvot. Miehilla yleinen vaate oli kans nilkkoihin ulottuva pitkahihanen kaapu, ei tietenkaan niin koristeellinen kuin naisten. Paassa hattu tai turbaani tai sitten paljain pain.  

Kasitys turisteista: Turistit nahdaan usein (ei aina) kavelevina pankkiautomaatteina, joissa salasana on "dirham" tai olentoina (ei ihmisina), jotka haluaa (ja joilla on rahaa) ostaa kaikkea, syoda tai kayda turistikierroksilla. Turistin ei oleteta olevan kiinnostuneita paikallisista ihmisista. Kuuntelemisen jalo taito on usein unohduksissa. "Tule katsomaan, ei tarvitse ostaa!" "Ei kiitos, en tarvitse." "Eikun tule vaan katsomaan! Minulla on ihan lahella kauppa." "Ei kiitos." jne. samaan tyyliin jatkuu. Turisteilta pyydetaan yleensa tuplahintaa, mutta lahes kaikesta on mahdollisuus tinkia. Berbereiden kanssa tinkiminen tapahtuu niin, etta kerrotaan hinta, minka on valmis maksamaan. Siihen ne vastaa ei kay ja perustelee sen laajasti. Sitten pitaa vaan sanoa, etta ei kiitos ja lahtea pois. Sitten kun on kavellyt 10-20m kaupasta, ne huutaa peraan ja suostuu hintaan. Selitysten kera kylla, mutta suostuu kuitenkin. Usein kauppiailla on myos oletus, etta vasytystekniikka on toimivin myyntitekniikka. Paperimainostustahan ei ainakaan pienissa kaupungeissa juurikaan harrasteta, joten kaikki mainostus tapahtuu suullisesti.

Uskonto: Islam on hyva uskonto. Piste. Allah - kuulutukset alkaa jopa ennen viitta aamulla ja vika on joskus yomyohaan. Ja ne kuuluu erittain hyvin myos sisalle. Viisi kertaa paivassa on rukoushetki, mutta mulla oli semmonen olo, etta kuulutuksia on paljon enemman kuin viisi. Kuulutus ei ole mikaan kaunis musiikillinen laulu vaan se on aina miehen aani, joka huutaa taytta kurkkua Aaaallllaaahh!!! ja sitten jotain arabiaks. ja taas uudestaan AAALLLAAAH!!!

Imetys: Mika se sellanen on? Aidinmaidonkorvikejauhe, ei purkkimaito, vaan jauhe, on hyvin hyvin yleinen. Harmittaa, etta unohdin kysya imettaako siella kukaan ja jos ei, niin miksi. Joskus jos on maitojauhe loppu, niin voi nahda vauvan juomassa tuttipullosta minttuteeta. Nakojaan vauvoista kasvaa ihan terveita aikuisia pulverimaidolla ja minttuteellakin...Muutenkin ihmettelin vauvanhoitoa. Mun makuuvaunussa oli aiti vauvoineen. Pikkunen sulonen poika, oisko ollut 1/2 vuotias. Silla oli paalla body, farkut ja pitkahihanen. Asteita vaunussa oli varmasti reilu 30, koska tuuletusta ei ollut. (Ite luulin paistuvani elavalta topissa ja housuissa.) Sitte se laitto pojalle viela villapeiton paalle yoksi. Mietin, etta tolla tavalla ne oppii nakojaan kestamaan kuumuutta ja pystyy kayttamaan niin paljon vaatteita helteessakin. Siedatyshoito. Sitten junasta lahtiessa aiti viela laitto pojalle toppaliivin ja hupun paahan. Ulkona oli varmaan vaan +23. Vauvathan ei osaa ees hikoilla, mutta nakojaan ne selviaa aikuiseksi eika saa lampohalvausta.

Ihmiset: Miehiin on vaikea olla tutustumatta pintapuolisesti. Ne on niin avoimia ja sosiaalisia ja muistaa kasvot ja puhuu monia kielia. Naiset taas liikkuu omissa piireissaan, puhuu arabiaa ja jonkin verran ranskaan. Naisiin voisi tutustua hamamissa (saunan tyyppinen kauneushoito, jossa jynssataan oikein kunnolla. usein kuuluu myos hieronta ja savinaamiot.), sairaalassa huoneessa oli vaan naisia ja niilla naytti olevan hauskat keskustelut keskenaan ja mulleki oltiin tosi ystavallisia ja avuliaita ja tultiin viela antaa poskipusu lahtiessa. Junavaunussa (naisten ja miesten vaunut erikseen) myos oli tiivis ja iloinen tunnelma. Naiset tarjos mullekin niiden syomisia. Julkisesti naiset on hiljasia, mutta keskenaan ne nayttaa olevan tosi avoimia ja seurallisia. Ainoa vaan, etta kun ei puhu arabiaa, eika ees ranskaa, niin on hirveen vaikee saada kunnon keskustelua aikaseksi!

 

Positiivista Marokossa:

Ihmisten iloisuus: Useimmat on koyhia, mutta ihmiset hymyilevat paljon.

Avuliaisuus: Vaikka turistit nahdaan usein kavelevina otto-automaatteina, niin kun tarvitsee apua niin sita saa varmasti oli kyse sitten hoitoonpaasysta tai yosijan loytamisesta. Kun olin kipea, monet kertoi mulle mita kannattaa syoda ja juoda. Sain myos ilmatteeksi teeta, ruokaa, yrtteja ja kun tulin sairaalasta, niin tuntui, etta koko kaupunki tiesi mun olleen sairaalassa. Tosi monet, joita en muistanut nahneenikaan kysyi, miten voin ja Mishalta kyseltiin "Miten sun vaimo voi? Joko han voi paremmin?" (kasite tyttoystava tai avovaimo on siella useimmille tuntematon) Itse sairaalassa muut huoneen naiset oli tosi ihania. Antoi mulle vetta, peiton ja lainasi aterimia. Lahtiessa tulivat viela antaa poskipusun. Junassa muut naiset tarjos mulle evaitaan.

Rikas luonto: Mulla oli jotenki kasitys, etta Marokko on kuiva maa, mutta ei ollenkaan. Marokossa on vuoria, metsaa, meri ja vaikka mita. Potentiaali parjata omillaan on valtava. Marokossa kasvaa hyvin mm.hedelmat, tuulivoimaa ja aurinkovoimaa vois hyodyntaa hyvin helposti. Ainut vaan, etta heilta puuttuu tietotaito, miten saada maa ja ihmiset tayteen loistoonsa.

Kasityokulttuuri: Kasityot on arvossaan ja kohtuuhintaisia, eika mitaan "spessuja, joihin harvalla on varaa". On mahtavaa nahda, miten taidokkaita kasitoita siella tehdaan ja etta niita ylipaansa tehdaan.

Ei kulutusyhteiskunta: Marokossa on halvempaa korjata tai korjauttaa vanha vaate tai muu esine, kuin ostaa aina vain uusi.

Perheen arvostus: Tasta voi olla montaa mielta, mutta lasken plussaksi kuitenkin perheen arvossapidon. Perheen kanssa ollaan tiiviisti tekemisissa ja yhteyksissa. Perheen sisainen "toista ei jateta"-asenne on voimakas. Tama ei tarkoita, etta vanhemmat ois vakisin yhdessa, tapasin myos ihmisia, joiden vanhemmat on eronneet. Yksi kertoi "Minulla on eurooppalainen perhe." tarkoittaen, etta vanhemmat on eronneet.

Puheliaisuus: Naapuri ei ole vain joku nimeton olento, jonka on kerran nahnyt sattumalta. Ihmiset tuntevat naapurinsa, moikkaavat ja puhelevat toistensa kanssa.

Ihmisia ei pideta robotteina: Tyota tehdaan paljon ja usein, mutta verkkaiseen tahtiin.

Virallisten saantojen valjyys: Vaikka sosiaaliset normit ovat tiukat, niin viralliset jutut on hyvin valjia. Hinnasta voi aina sopia (turisteilta pyydetaan tietenki enemman) ja aikakasitys on hyvin suurpiirteinen. Kauppa avataan ja suljetaan silloin, kun tuntuu silta. Kaupan voi myos sulkea kesken paivan, jos vaikka haluaa viettaa aikaa jossain muualla.

Lahiruoka ja ruoka: Lahella tuotettu ruoka on halvempaa kuin kaukaa tuotu. Loogista, mutta nain ei ole Suomessa. Merkkituotteet, kuten mars-patukka, on kalliita. Ruoka on myos suhteellisen terveellista, lihavuus on lansimainen tauti. Perusruoalla on vaikea saada itseansa ylipainoiseksi. Pikaruoka ym. kuuluu suuriin kaupunkeihin. Myynnissa oleva ruoka riippuu kasvukaudesta. Viinirypaleita myydaan silloin kun on sato, ei ympari vuoden.

 

Ikavat puolet Marokossa

Uskonto + maine: Oikeammin uskonnon sanomassa ei ole vikaa, vika on siina, etta koraani nahdaan saantokirjana, jonka saantoja on noudatettava pilkulleen, sen sijaan, etta se nahtaisiin tarkeana kirjana, mutta ymmarrettaisiin samalla, etta ajat muuttuu, eika saantoja tarvitse noudattaa pilkulleen vaan itse sanoma on tarkea. Koska Koraani sanelee "hyvan elaman saannot", se tarkoittaa samalla yhta ainoaa muottia, johon jokaisen on sovittava. Harvapa siihen muottiin sopii, joten asioita tehdaan salaa ja valehtelemaan joutuu usein. "En polta (hasista)" tai "En juo alkoholia." (kielletty muslimeilta) ei suinkaan tarkoita, etteiko polttais tai jois. Se tarkottaa yleensa, etta ei polta tai juo julkisesti tai etta ei polta/juo joka paiva. Julkisivu on pidettava kunnossa hinnalla milla hyvansa. Ihmiset kyttailee toisiaan ja puhuu pahaa selan takana, kun huomaa, ettei toinen ole "kunnollinen". Yleistaen ihmiset on opetettu noudattamaan saantoja, ei ajattelemaan maalaisjarjella. Tama tietenkin johtaa siihen, etta taito kuunnella ja ymmartaa toista ja itsea seka kyseenalaistaa asioita ei ole monellakaan kehittynyt. Valilla tuli olo, etta on lastentarhassa. Heti kun silma valttaa, niin tehdaan jotain kivaa mutta kiellettya.

Naisten ja miesten roolit: Naisten kuuluu olla tietynlaisia, miesten tietynlaisia. Naiselle kuuluu tietyt hommat, miehelle tietyt. Luulen, etta monet on sokeutuneet niin, etteivat pysty edes ajattelemaan, etta roolit voisivat olla toisenlaisia tai etta rooleja ei tarvitsisi olla ollenkaan. Olisi vain erilaisia ihmisia. Hassua on, etta miehen ja naisen ei nae kavelevan kasikadessa(paitsi ehka isoissa kaupungeissa) saati suutelevan julkisesti. Sen sijaan voi hyvinkin nahda miesten kavelevan kasikadessa ja ainakin naisten kesken on poskipusut yleisia.

Painostaminen ja sosiaalinen paine: Mainostus (eli aivopesu) ei tapahdu lansimaisen hiljaiseen tapaan laittamalla mainoksia sinne sun tanne, vaan se tapahtuu usein tyrkyttamalla. Kaunis "Ei Kiitos, en tarvitse." ei useinkaan toimi. Ei:n pitaa olla tiukka ja se pitaa sanoa moneen kertaan. Mulla meni tohon hirveesti energiaa ja koin ettei mun mielipidetta arvosteta ja etten tule kuulluksi. Vastapainoksi tapasin kylla ihmisia, jotka olivat tajunneet tyrkyttamisen olevan epakunnioittavaa ja ettei se myoskaan ole tehokasta myynnin kannalta. Painostus ei rajoitu turisteille myymiseen. Uskonto on tiukka ja ramadanin (pyha paastokuukausi) aikana katsotaan pahalla ihmisia (ei turisteja) , jotka eivat paastoa. Uskonto myos kuuluu, Allah-kuulutuksilta ei voi valttya edes pikkukylissa. Homoseksuaalisuus on lailla kielletty. (bi-seksuaaleista ei varmaan ole kuultukaan)

Hasis: Ei todellakaan mitaan pienta kotikasvatusta, vaan tuntuu, etta maa elaa hasisbisneksella. Nimenomaan hasista, ei kukkaa. Sita saa kekseina, potkona ja ihan kaikessa muodossa joka kadunkulmasta. Oletus on, etta kaikki turistit haluaa polttaa. Ja jos vastaa "En polta" niin vastaukseksi saa "En minakaan." Siihen vois kysya lisakysymyksen "Lopetitko 2 minuuttia vai 2 tuntia sitten?"

Poliisi: Lahjuksia otetaan vastaan. Jos meluat yolla ja naapuri soittaa poliisit, niin 100dirhamia (9€) poliisille, niin mitaan meluhaittaa ei ole koskaan ollutkaan. Taman kuulin paikalliselta.

 Koyhyys: Maa on luonnoltaan hyvin rikas, mutta kuka jarjestaisi asiat niin, etta rikkaus nakyisi kaytannossa? Ruoka, matkustaminen ja vaatteet ovat halpoja, mutta mitas sitten teet, kun tulet sairaaksi tai tarvitset silmalasit? 50 dirhamia (4,5€) on yleinen paivapalkka. Mun antibiootit maksoivat 250 dirhamia, yo sairaalassa 120 dirhamia, laakarikaynti 40 dirhamia. Silmalaseja ei nae juuri kellaan, tosin enpa nahnyt optikkoliikkeitakaan. Ehka niita on vaan isoissa kaupungeissa. Ma epailen, etta Marokossa ei ole Kelaa vastaavaa jarjestelmaa.